torstai, 1. heinäkuu 2010

Ääntäminen on toisinaan niin vaikeeta + mummopalvelut

Meikäläinen ei voi sille mitään että meinaa toisinaan repsahtaa töissä asiakkaan edessä. Tällainen yleinen dilemma, joka tänäänkin käväisi, arkistojen aarre: "Mä ottaisin tollasen klapin". Ja meikällä tulee siinä vaiheessa melkeen ulos et "Saisko olla koivua vai mäntyä?" xD Tässä puhutaan kumminkin clubista, joka taipuu äkkiä suomalaisten suussa leivästä haloksi. Voisi piruuttaan hankkia sinne aprillipäiväks halon ja sanoo et "tässon klapi, toivottavasti sulaa hyvin" xD

Ei sitä tämmöinen perustyöläinen ymmärrä kyllä enää välillä noita asiakkaita: on nähty kaikenlaista vääntöä nimistä ja ties mitä. Yleisimmin ilmaantuu myös "stiikki" eli steikki aka. steak & cheese. Tästä kaikkein paras väännös lie eräältä asiakkaalta "Ottasin pihvin ja juuston", että excuse-muaa? XD Italian BMT:n yleisin sekotus lie BTM tai et tollanen italialainen (nii kumpihan ku löytyy myös spicy). Niin ja ei italialaista ilman toista: spicy onnistui taittumaan jonkun suussa spaissariksi. Yritäpä siinä olla naama peruslukemilla sitten taas, nih.

Toinen on nää nykyajan ihmettelijät, mummot. Mummot on yleensä hyvin kivoj yksilöitä, mut sitton näitä jotka ei tunnu tajuavan, puhuu sit suomee tai viel yksinkertasempaa suomea. Esimerkkitapauksena mummot jotka kysyvät onko gluteenittomia. No eipä oo ei. Siinä sitten puol tuntia pohditaan mitä ottais ja lopulta päädytään vegepihviin salaattina. Noh, ei muutakun pihvi pakastimesta ja mikroon sulamaan. Toinen mummokin ottaa salaatin, sanoo että ottaa samanlaisen. No ei sitten kun hakemaan toista pihviä. No sitten sanotaankin että "mut en mä sitä pihviä halua", nojoo, oisit senkin voinu mainita. Yleensä jos on tehty vegepihvisalaatti nii samanlainen sisältää sen pihvinkin. Toinen juttu on tää että sulkemisaika lähestyy, niin mummot istuu pöydässä vielä 10 min sulkemisajan jälkeen. Sitten vaan heiheimummot ja vartijalle semmone "anteeks"-ilme ku ei viittitty häätää ku ei ne ite niinko hiffanneet.

Sit eräs semmone mies tilaa 2 leipää, toiseen päättää ottaa viä sit aurajuustoo. Besserwisseräijä sit sanoo et siihen toiseen ei saa mennä yhtään, ettei sen syöjä luule et se leipä on homeessa. Siis täh? Täs välis tulee kyllä sellasta kyssämerkkiä ettei erkkikään ole yhtä iso. a) näin vahingossa pari kertaa homeista leipää syöneenä ja aurajuustotykkääjänä ei oikeesti voi erehtyä kyllä luuleen aurajuustoo homeeks (siis tokihan se on tietynlaista, mutta semmosta terveellistä ja maistuu kyl täysin erilaiselta kun aito home...) b) rakas äijä, oisit voinut sanoo et tee eri hanskoilla... helpottas jotakuinki kaikkien elämätä. Ja sitä aurajuustoo oli kuulemma siihen menny aika paljon kun hintsusti leivän oikeella puolella oli kaks kärpäsenpaskan kokoista "raetta". Tsiisös. Kiitos ja hei.

Mutta siinähän se menee. Elämä on joskus vähän vaativaa, eikä kaikki kaikkee osaa, mutta välillä saa kiristellä hampaita: joko siks ettei repeis hysteeriseen nauruun tai siks ettei sanois paria valittua sanaa. Mut sellasta taitaa olla vähän jokanen työ.

 

keskiviikko, 2. kesäkuu 2010

Tänään vituttaa mm. kaikki

"No emmä ny tiiä... tämmönen vitun kiukku vaan tuli..."

Meikä alotti päivänsä kello kahdeksalta kolmen tunnin yöuniputkella. Eikun siis aamutoimien kautta ajelemaan Ikaalisiin valvomaan liiketalouden pääsykokeita. Siellä sitten vietin aikaa johonkin puoli kahteen asti. Oli kyllä ihan nastaa kerrankin kun ei itse tarvinnut olla kyseisessä salissa räpläämässä mitään koetta vaan sai rennosti katsella edessä ja hymyillä sisäisesti. Onneks meijän koulun opettajat on mukavia. Ja mulla kuuluva ääni koska ohjeistin rakkaat kokelaat vielä salin ovella. Naww. Tsemppiä niille, tuun heitä tuutoroimaan syksyllä sitten jos sinne tulevat :D (meikä on liiketalouden ainoa tuutori tänä vuonna...)

No sitten koittikin lähdön paikka, eli lähin ajelemmaa. Meikä ei nyt vieläkään ymmärrä mikä helvetti siinä mun auton perseessä on niin kiinnostavaa että pitää tuijotella läheltä? Oikeesti. Tekis mieli huutaa etteikö ne oo koskaan autoo nähnyt... Jees, no ei muutakun mäkkärin kautta kotiin. Meikähän alotti nääs karkki/sipsilakon, joka kestää Irlantiin lähtöön asti eli jotakuinkin simmotteet...4kk. Mutta ennen kuin julistin mäkkiruuatkin pannaan oli pakko hakea yks tuplajuustoateria... sydän itkee kyllä verta kun en voi mennä viikottain ostaan plussana ni saisin taas kaikki värit uusista söpöistä colalaseista <3 mut sainpahan pinkin. me luvs ♥____♥.

Todii ja eiku matka jatkuu. Siinä ajattelin että kummiski on senverran vähän aikaa että mä en ehtis kun pyrähtää kotona, joten suuntasin töihin, vaikka oisinkin sielä taas joku 45 min aikases. Vältinpähän neljän ruuhkan. No, päätin poiketa cittarissa hakemassa banaaneita evääks ja siinä sit lähin peruutteleen parkkikselta pois ja ko tosta takalasista nää pal mittää ko siä on ne kaikki näköesteet sivussa ja muutenki pieni lasi nii katon vaa ku joku tyyppi siin alkaa kattoo. Pysähyn sit ja huomaan et meinaan näköjää ajaa jonku päälle. No se pysähty ja aattelin että saan mennä mutta mitäkö vielä. Nainen siinä jatko matkaansa ja joku vanhempi miäs kyyläs. Ei saatana. Ensinnäki

a) Mikä vittu on oikeesti että jos auto peruuttaa niin täytyy kulkee sen perseen edestä? Siinon helvettiperkelevittusaatana viissataa metrii tilaa toisella puolella. Ihan vitun oikeesti. Ministi näin niinko sanottuna että kuka vitun järkevä ihminen oikeesti kävelee suoraan peruuttavan auton perseeseen kiinni jos näkee että seon peruuttamassa? Järki älä jätä. Jos mäkin jaksan kiertää jonkun 50m ja kattoo vaikka ettei oo auto lähössä niin kyllä te muutki jaksatte. Tarvi vittu autoo päin tulla, kun kaikki ei vaan ihan oikeesti näe. Että joo, teillon joku vitun etuajo-oikeus mutta ottakaa ny silmä käteen perkele.

b) Rakas vanha pappa. Jos ikinä luet tätä, mä tiedän olevani niin hotti että täytyy tuijottaa. Käytöstavat ja kaikkee tiätkö? Joo ei mee järkeen ku näiden vanhempien pitää kyylätä ihan vitun kovalla silmällä ja meikä on siinä lähellä nostamassa jotain internationaalista käsimerkkiä pystyyn. Vihje: se ei oo peukalo.

Jea. Ja jotta nyt päivä ei vielä loppus niin otetaan nää ihanat aasiakkaat:

1. Ei muru, sä et saa leimoilla lisäpekonia siihen leipääs
2. Ei muru, sä et edelleenkään saa sitä lisäpekonia sillä vaikka pyytäsit kuinka nätisti
3. Ei muru, sä et yhä vieläkään ole saamassa sitä lisäpekonia joten voitko lopettaa ton viisvee käytöksen?

Sittenko siinä jutskaa jotain jollekin ni ei saatana ku tulee semmosta et ite kattoo vähän ilmeellä "mitävittua". Kasviksista saapi laittaa kaiken paitti oliivit. Juu ei hän tykkää ollenka. Mie sanon siihen sillee ystävällisesti keskusteluun ettei meikäkään poskeen niitä pistä mutta tykkäilen niien tuoksusta. Ni vastaus sillee tympeesti "no kiva jos tykkäät ees tuoksusta, mä en tykkää ollenkaa". Ookoo, ei sit puhuta, mun mikään pakko oo, ihan vaan tollee ystävällisesti aattelin... Mut jossei rouvalle kelpaa ni olkoot.

Ja siis tää yleisin ongelma joka pistää silleen kunnolla oikeen viiskytsenttisen sarven tohon otsaan:

... MIKS VITUSSA EI MEE MIKÄÄN PERILLE?!

a) jos sä otat ruuan mukaan niin ota se nyt sit mukaan, se on huijausta jos jäät saatana paikanpäälle vielä syömään ja saat 5% alet kun otat mukaan, reilukerho
b) tiedetään,ei oo pakko ja sillai mutta voitteko nyt oikeasti istuttaa perseenne sinne mihin teijät pyyetään: jos sanotaan että voitteko istuu tohon ekaan riviin koska mennään siivoon noita kahta niin jumalauta istutte siihen.
---> varmaan siis teitäki inspiroi vitusti jäädä ylitöihin koska joku vaan haluaa istua jossain ja sama paikka pitää parhaimmillaa siivota kolme kertaa?! Vitun kiva, kiitos vaan. Mä tykkään teistä... NOT.
c) jos ois mitään nii voisitteko olla helvetti menemättä pöytiin tai muuallekaan kauemmas jos siin kysellään et mitä tulee: voisittekona ystävällisesti oottaa oikeesti sen aikaa et päästään kassalle?
d) jos kysyn tuleeko kaikki vihannekset niin "no jätä ny vähän muilleki" ei oo enää hauska ensimmäisen kuukauden jälkeen...
e) maailman yleisin mutta oikeesti: ÄLKÄÄ NY SAATANA HIIREILKÖ SIINÄ EESSÄ. Volyymi siihen ääneen ois kiva juttu, se lasi kun ei oo maailman äänenjohtavinta ja mäkään en ole mikää hujoppi plus ne koneet ei oo oikeesti nii hiljasia ku luulette. Niinko meikä ois hyvä kuuronaki tän puolesta: puoliks pitää lukee huulilta. Ja jos oikeesti vineette että pitää kysyä moneen kertaan ni miettikää oisko joskus vika vaikka siinä omas äänenkäytös eikä meissä?

Terveisin,
vittuuntunut aspa

Joo siis ARGH. Ehkä pitäs vaan nukkua niin en kilahtas niin helposti. Ei siinä, muttako meikä kilahti jo vähän minipienestäki jo tänää ni ehkei ihan niin jees.

Until next time...
xoxo

perjantai, 21. toukokuu 2010

School's out!

Jep, siinähän se rupsahti äkkiä. Loppuviimeksi tästä vuodesta jäi kuin jäikin jotain käteen ja toivon mukaan mitään ei enää tarvitse mennä tenttimään uusiksi kesällä. Tai no, siitä on tuskin pelkoa, kun sisässä on enää yksi ainoa tentti joka luultavasti kuitenkin läpi meni. Sen lisäksi multa puuttuu tosiaan se 10op, mutta ne ovat nyt kolmesta kurssista vielä vaan merkkaamatta opettajilta meidän opintosuorituksiin. Ja sen lisäksi kirjotin ahkerana ihmisenä pienen selvityksen työtehtävistäni, kun sain tuolla välivuoden aikaisella työllä kuitattua (hyväksiluettua) ensimmäisen harjotteluni (15op), joten tämän vuoden jälkeen mulla pitäisi olla kasassa 75op ja varma pääsy Irlantiin.

Mistä puheenollen... pakko hehkuttaa Irlantia taas vähän lisää! Äitee kävi ostamassa mulle tosiaan tuon "Näe & koe Irlanti" -opuksen, jota en oo muutenkaan tainnut kinuta kun siitä asti kun päätin että meikä lähtee sinne. Toivottavasti vaihdosta tulee kiva =). Meikäläinen toivoo kanssa, että pääsee näkeen itse Irlantia paljon ja siinä lähiseuduilla nyt ainakin ehtii seikkailla (+Dublin). Oon tästä kirjasesta alleviivannut jo.. 13 kohdetta, joista yksi on tosin itse Tralee. Plus nämä ovat vain ETELÄOSAN nähtävyydet. Riippuu nyt kuinka paljon siellä sitten on aikaa ja rahaa lähteä. Galwayssakin haluaisin käydä ja Aran Islands ois upee nähdä... Connemarankin tahtoisin nähdä tosin meen vähän liian myöhään sinne etten ehdi Connemara Pony Show'hun :( Clonmachnoise keskiosassa maata ois kans mukavata nähdä jos vaikka lähtisi Athlonessa vaihdossa olevia suomalaisia sitten tapamaan, ei se nyt pitkä matka varmaan olisi. Ja sitten Pohjois-Irlannissa kiinnostais eritoten Giant's Causeway. Ah ja voi, kun tahtoisi jo mennä!

Mutta asiasta kolmanteen: miksi bambit eivät osaa käsitellä äitinsä kuolemaa vaan niiden pitää yrittää itsemurhaa mun autoni edessä oli se sininen tai punainen? Tänään oli sellainen tosikiva läheltäpiti-tilanne kun pikkusarvipää tuli melkein mua kylkeen. Millähän se ois maksanut mulle korvaukset törmäämisestä. Niin ja meikäjärkevä sit kääns äkkiä ns. vastaantulevienpuolelle ja takasin ja auto lähti vähän vetään serpettiiniä. Noh, no harm. Perässä ei tullut ketään eikä vastaankaan näkyny tulevan ketään mailla halmeilla, joten meikä jäi ihan ehjäksi. Tää on jo toinen kerta ku bambi yrittää itsemurhaa. Perrrrrrrrr. En tykkää. Mutta hei, lohdutukseks tästäkin, äite osti mulle kengät. Tai siis eka vähän vinguin ettei oo rahaa ja maksan heinäkuussa takas ku kesäkuussa käyn ottaan sen tatuoinnin jos luoja suo ja sain mä ne sitten. Ihanat mustat korkkarit, avonaiset <3 Semmosia ei vielä ookkaa oikee kunnollisia mut nää oli kyllä nam :P En oo toki mikään shoeholic saatika shopaholic. Antakaa mulle luottokortti täynnä rahaa niin tiätte mistä mut löytää... *Jimmy Choo, Vivienne Westwood, Alexander McQueen, Manolo Blahnik, Prada... <3*

Maybe meikä menee nyt tekemään jotain hyödyllistä ja sitten näkemään ihania kenkä & irkku-unia :D
 

CYA!

tiistai, 11. toukokuu 2010

Koulustressiä ja eskapismia

Jaaha, olis jälleen se aika, kun alkaa iskeä stressi kun ei ole vieläkään kunnolla lukenut huomiseen tenttiin. Toisaalta olen melkein päättänyt senkin, että kyllä tää varmaan läpi menee puhtaasti ajatellenkin jos luvut vaan muistaa (kyllä, kyseessä on maailman ihanin aihe, verotus <3) Noh, huomiseksi olis deadline yhdessä referaatissa, joten pitänee sekin kai rustata huomenna (tai siis tänään). Sitten kun vielä saa tiedon koulussa hyvin kulkevasta tiedotuksesta että ylihuomenna kuulemma olis joku harjoitusesitys EU-hankkeesta niin voi tsiisös kon nakertaa. Vaikka tästä olis ehkä lukenut mailissa joka lähetettiin tossa kuukausi vai pari sitten niin oisko mitään että ihmisiä, jotka ei olleet viimeviikolla koulussa sen takia, että hanke olis aika jees kunnossa, voi informoida tai pistää mailia? Siis tiedotus toimii taas loistavasti. Jei. Kiitän ja kumarran sentään kanssaopiskelijoita, joiden korviin nää kantautuvat, koska ne on oikeasti tärkeetä sakkia (P.S. yleensä kaikesta kuulee pikemminkin toisten oppilaiden kun opettajien kautta). Että jeeskiva. Mitäs vielä? Rästissä olis tiedonhankinnan tehtävät, jotka kiinnostaa ku kärpänen sähkötuolissa.

Totean jälleen että musta olis erimukavaa asua kyllä omassa mielikuvitusmaailmassani. Kinda omassa Wonderlandissa, joka nyt tosin eroaisi Alicen mielikuvituksesta ihan kivasti. Jälleen kerran tuntuu siltä, että meikätyttö ajattelee kyllä jotain aivan muuta kun tätä koulunkäyntiä. Nyt olis liikaa jo kesä mielessä ja huh hitsi kun vaihtoaikakin lähentyy APUA!

Ja selvennykseksi, jos mitään erikoista ei satu niin meikäläinen lähtee syyskuussa kolmeks kuukaudeks IRLANTIIN vaihto-opiskelemaan. Jaa'a, kaveri ehdotti että voisin samalla ettiä itselleni irkkulaisen heilan, mutta taidan nyt jättää välistä (fyi, mun ainoa tryy lööv on vieläkin Ben Barnes). Miuu kyllä karmasee ku rakas ponikin jää Suomeen tänne ja miulla tulee kaamiva ikävä iiihan varmaan. Noh, ehkä kituutan sen 3kk ja sit taas jouluna saan nähdä murusen <3 Kyllä, mä lennän jouluksi kotiin ja jos jumalauta joku tuhkapilvi tulee ni yrittäkääs perkele pysäyttää. Sitten vaikka soudan muutama miljoona kilsaa, mutta kotiin tuun. Toinen asia joka nyt ehkä hirvittää ministi, muttei oikeestaan niin paljoo on se yksin uudessa maassa selviäminen. Kesän alussa kun vielä vois tehä noi vaihtoon liittyvät tehtävät. HUOH. BOOORING.

Mutta ei tosiaan, toisaalta tää vaihto on kyllä sinällään jänskättävää ja innostavaa, että pääsee tosissaan näkemään sitä kulttuuria mistä on kiinnostunut, pääsee mahdollisesti opiskelemaan iiriä ja muutenkin tapaamaan uusia ihmisiä, jotka kuulemma on tosi ystävällisiä ja ottaa heti porukkaan. Toisaalta kammottaa kanssa jos oon ainoa suomalainen, mutta toisaalta olis taas plussaa koska sitten voin tietty kertoo mm. kaiken :D Mut emmätiä. Niin ja tosiaan kohteena on Tralee, josta oon kyllä kuullut hyvää siellä olleilta opiskelijoilta =) Plus jos vaan aika antaa myöden niin tää kokemus tarjoaa myös mahdollisuuden nähdä sitä maata itsessään ja mua itseäni ainakin kiinnostaa todella paljon nähdä Irlantia ja kaikkia ihania linnoja ja kaikkea vanhaa. Ette ees voi tajuta kuinka paljon tykkään Irlannista pelkästään sen luonnon ja nähtävyyskohteiden vuoks. Se on vaan yksinkertasesti jotain kaunista!

Aijoo ja Irlantiin liittyen, mulla on tuossa tavoitteena kesäkuussa tai heinäkuussa käydä hakkaamassa kuvaa ihoon tuohon niskan alapuolelle yläselkään. Kyseessä on irlantilainen claddagh-symboli, vähän omalla kädellä taiteiltu ja muokattu, mutta kuitenkin. Ja koska suomalaiset tai muunkaanmaalaset ei luultavasti tajua kys. symbolia, siihen tulee myös ne kolme sanaa mitä se symboloi: friendship, love, loyalty. Oijoi kun saisi senkin jo <3 Siitä tulee kyllä ihana. Se on sitten mukana kun menen merten ylitse :D Plus tietty rakkaat claddagh-sormukseni. Mun aikani ei varmaan käy pitkäks kun bestikseni ja toinen ystäväni tulee kuulemma vierailulle. Niin ja oon senkin päättänyt, että näen Lontoon samalla reissulla! Vietän pari päivää siellä, kun luultavasti sen kautta lennän väliä Suomi-Irlanti. Vaihto tarjoo kumminkin suht hyvät mahikset tähän kun sieltä saa niitä tukiakin ihan hyvin, ettei omilla rahoilla tarvii pärjätä (eihän se ois sillon ees mahdollista). Nyt vaan peukut pystyyn että Traleesta tulee kirje notta failté yliopistoomme.

Seuraaviin postailemisiin!

perjantai, 7. toukokuu 2010

Jotenkin luulen että homma ei vaan aina toimi

Näin vaan on. Kun homma ei skuulaa, niin homma ei skuulaa. Meikä on lukiopohjalta ammattikorkeeseen liiketaloutta opiskelemaan päätynyt ämmänjoutilas ja ihmettelen että mitä helvettiä mä siellä oikeastaan teen. Okei, suuntaudun markkinointiin ja kansainväliseen liiketoimintaan. SE on se mun juttu. Mutta mitä helvettiä? Miksi hitossa tätä järkkäilyä ei voi olla jo ensimmäisestä vuodesta lähtien, vaan mun pitää stressata siitä että saan opintopisteet jostain paskasta joka mua ei kiinnosta, jota en tuu tarvitsemaan, koska en oo hakemassa sellasiin töihin ja joka ei vaan mee kalloon vaikka kuinka yrittää? Kyllä, mä puhun tässä nyt kirjanpidosta ja palkkahallinnosta ja jostain tämmösestä random matematiikasta. Okei tilastot on jees, mutta koronkorkoa, diskonttausta ja semmosta? Siis kyllä tää varmaan ihan päähänmenevää on, mutta mihin mää näitä kaikkia tarvin koska musta ei tasan tule kirjanpitäjää tai palkanlaskijaa ja mun tuskin tarvii laskea äärettömän pikkutarkkoja koronkorkokaavoja ellei joku ole nusasemassa pilkkua mun selän takana.

Meikä on herranjesta luova ihminen ja mä tunnen kuinka mun luovuuden kukkanen kuolee tuolla, kun ei pääse esiintymään ja käyttämään mielikuvitusta. Tän takia mä varmaan saankin ne parhaat numerot jostain viestintätaidoista ja sen sellattiista ko mie tykkään esiintyä ja promotoida sun muuta. Mutta että kirjanpitoa ja palkkahallintoa? Voi tsiisus. Tappakaa tätä luovuutta nyt vielä vähän enemmän. Se ois sangen mukavaa varsinkin kun ne opintopisteet jotka tarttis aika välttämättä on kiinni aineissa joita ei luultavasti tule kauheesti tän koulun jälkeen tarvitsemaan. Kuivaa kun mikä ja kun mulle laitetaan numeroita eteen niin mun aivot alkaa korkeintaan muodostaa niistä jotain kivoja muotoja ja miettiä jotain randomia päässä kehkeytyvää miljoonatta romaani-ideaa. C'mon!

Niin, miksi sitten käydään tätä koulua? Okei, auttaa siinä että haluaisin perustaa cupcakekahvilan mut realistisesti: eihän tää tuu menestyyn ellei tapahdu ihmettä. Ja jos tää tulis niin palkkaisin kyllä kaikki kirjanpitäjät yms. laskuhenkilöt ihan muualta. Muttakun se ala, missä oikeasti tahtoisin olla, ei vaan tarjoa työrupeamaa joten kai se ois pakko melkein ottaa joku ala vaan mistä löytys. Tosin tradenomeillaki kai vaikeeta nykyää. Minkäs teet. Tarvishan sitä suhteellisen hyvää palkkaa et saisi hevosta ylläpidettyä ja vuokrat yms. maksettua sitten ku tästä muuttaa ja kaikennäköstä. Pitäs varmaan ryhtyä poliitikoks. Mitään ei tarvi tehä ja palkat ropisee vaan taskuun. Aijaijai.

Jossain vaiheessa harkittin kyllä että siirtysin nääs sosiaalialalle mut jaa. Mua oikeasti kiinnostaa näytteleminen, laulaminen ja kirjottaminen sekä valokuvaaminen, mutta rehellisesti sanottuna mä en tiedä oonko tosissaan ulkosten silmiin vaan yhtä hyvä kun mitä voin kuvitella olevani. Enkä ees kuvittele olevani mikään tähti (no ehkä joskus mutta se tapahtuu usein REM-unessa). Totesin kanssa sen, että jos saisin ikinä kirjotettua nää miljoonat romaanit ja ykskään menestyis nii mähän olisin jumalauta jo miljonääri. Tai miljonäärin vaimo. Joo. Mut eeei, tietenkin sitten iskee se Writer's Block ja näin että voi kun kiva. Kätilönäki ois ehkä kiva olla ku semmoset vastasyntyneet vaavit on niin ihania ja kurttusia <3. Mutta ku palkka ja palkka. Pakko vaan saada sitä rahaa. Elettäs viel oravannahka-aikaa ni kyllä mä sitte rikas oisin ku ampuisin parit oravat... Muttaeeeeeeeei.

Niin ja seki että mä en halua asua Suomessa. Hyih. Alkaa jo etoa. Irlanti ja Brittilandia ois mun juttu. Englanti on mun juttu. Kielenä siis. Musta ois vaan äärettömän kiva siis muuttaa muualle. Tai vaihtoehtosesti ois tosi kiva nukkua koko ikänsä, koska mun unet on usein niin kivoja etten viittis herätä millään. Oon varmaa reinkarnaatio jostain keskiaikaan eläneestä tyypistä koska mä yksinkertasesti rakastan sitä aikakautta. Tosin mä taas ihannoin myös sitä, että naisilla on tasa-arvo mut voi goosh ois kiva asua keskiajalla ja olla semmone  naissankari niinko joku Marian (BBC) tai... no miljoona muutaki. Pointti kumminki käsitetty? Voi miks ei ois aikakonetta tai jotain kivaa et voitas oikeasti elää uniamme?

Jälleen kerran totean että olis ehkä pitänyt mennä Virroille käsikirjottajalinjalle, mutta minkäs teet. Pakko mikä pakko ja nyt vaan pakko lähteä ressittämään ruotsia. Hejdå!

  • Henkilötiedot

    Katrina Scarlett on liiketalouden opiskelija, vuosimallia 1989 kuten entinen autonsakin ja melkein samaa vuosimallia kuin karvaooppelinsa (joka ei tietenkään liittynyt asiaan mitenkään), joka haluaa nyt vaan ihmettelee sitä, miksi elämä on toisinaan eeppistä failaamista ja toisinaan opiskelijabiletystä.

  • Tagipilvi